Luovuutta ja kädentaitoja etsimässä

  Neulahuovutus Neulahuovutuksen aloittamiseen riittää huovutusneula, alusta ja villaa. Neulahuovutuksessa pistellään villaa huovutusneulalla niin, että se huopuu. Huovutusneulassa on väkäsiä, joiden avulla neula tarttuu yksittäisiin villakuituihin ja kiinnittää ne toisiinsa. Villasta voi neulahuovuttamalla luoda hahmoja ja taideteoksia erilaisille pehmeille alustoille. Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä kaikkea villasta voi neulahuovuttamalla tehdä. Hahmoja voi tehdä pelkästä villasta, muotoilemalla siitä halutun muotoisia kappaleita, huovuttamalla nämä ja liittämällä yhteen. Hahmon voi myös huovuttaa jonkin pehmeän materiaalin päälle esim. vaahtomuovi tai styroksi.   Yksi tapa on muotoilla hahmo ensin rautalangasta ja kieputtaa sen ympärille pehmeää materiaalia, jonka päälle villan voi huovuttaa. Tässä neulalla pistelyn kanssa saa olla tarkka ettei turhaan poikkaise tai tylsytä neulaa pistelemällä rautalankaan.   Neulahuovuttamalla voi tehdä myös kuvioita esimerkiksi

  Perinteisesti himmelit ovat olleet oljista tehtyjä näyttäviä joulukoristeita. Nykyään himmeleitä voidaan tehdä monenlaisista materiaaleista sekä isompia kokovuotiseen käyttöön soveltuvia sisustuselementtejä että pienempiä koristeita. Tämä koriste on rakennettu mehupilleistä ja koristeltu paperikukilla.  Ohje löytyi Pirkko Kuuselan Himmeli -kirjasta. Ohjetta on hieman sovellettu. Ohje on kirjan yksinkertaisimpia ja soveltuu hyvin himmeliaskartelun aloittamiseen. Himmelien tekemiseen soveltuu periaatteessa mikä tahansa tarkoitukseen sopivan paksuinen putki: oljet, järviruoko, mehupillit tai vaikkapa pilliksi kierretty kierrätyspaperi. Lisäksi tarvitaan lankaa pillien/olkien yhdistämiseen. Lankana näissä kuvissa olevissa muovipilleistä ja kierrätyspaperista valmistetuissa koristeissa on käytetty puuvillaista virkkauslankaa. Yksinkertaisia tahokkaita ja koristeita himmelitekniikalla tehdessä pärjää näiden lisäksi saksilla ja tavallisella harsimaneulalla. Himmelien valmistusta var

 Sekä ompelun opintojaksoa, että verhoilun opintojaksoa aloiteltiin kuutioiden ompelulla.  Vaikka itse kuutioille voi olla vaikea keksiä käyttötarkoitusta, niitä ommellessa tulee harjoiteltu useita tärkeitä asioita. Tällaisia asioita ovat; kappaleiden leikkaaminen, saumanvaran pitäminen yhtä suurena jokaisessa kohdassa ja tietenkin nurkkien ompelu. Kuutioiden ompeluun kannattaa valita hieman jämäkämpää kangasta tai käyttää tukikangasta ohuen kankaan takana. Koulussa harjoittelimme kuution ompelua verhoilukankaalla. Kotona tekemiini kuutioihin olen käyttänyt osaan kankaana vanhoista farkuista leikattuja tilkkuja ja jotain hieman paksumpaa vaatetuskangasta. Kotikuutiot olen täyttänyt ompelu ja neuletöistä kertyneillä roskilla. Ne ovat siis sanan varsinaisessa merkityksessä roskakuutiota. Kuutioiden tekeminen aloitetaan kappaleiden leikkaamisesta. Kuution onnistumisen kannalta on tärkeää saada paloista samankokoisia. Jos kuution paloja haluaa koristella esim. aplikoimalla, se kannattaa te

 Nyt joulukuussa meillä oli lähiopetuksessa verhoilun perusteita. Harjoittelimme verhoilemalla rahin. Rahin verhoilu oli mielenkiintoista ja opin siinä paljon uusia asioita. Verhoilu kyllä muutoin vaatii vielä harjoittelua. Uskon, kuitenkin, että tässäkin opittua kykenen jossain kohtaa hyödyntämään. Tässä aluksi kuva valmiista rahista. Sitten raportti, miten tämä tehtiin. Rahin verhoilu aloitettiin satulavöiden kiinnityksestä runkoon.   Satulavyöt kiristettiin käytännössä niin kireälle kuin ne sai. Ennen kiristämistä kannattaa tietysti opetella puristimen käyttö, että työn saa kiinnitettyä pöytään tarpeeksi hyvin. En ollut aiemmin käyttänyt niittipyssyä, saati paineilmalla toimivaa. Loppua kohden niitit alkoivat mennä jo suorempaan. Seuraavaksi satulavöiden päälle kiinnitettiin niiteillä kangas. Tätä kangasta ei vielä tarvinnut kiristää valtavan kireälle, vaan se sai jäädä hieman löysäksi.   Seuraavaksi vuorossa vaahtomuovien leikkaamiset ja liimaamiset.                                

 Tutustuimme pienellä ryhmällä sabluunamaalauksen saloihin koulussa lähipäivällä lokakuun alussa. Edellä olevaan koulussa tehtyyn maalaukseen tein kuvion leikkaamalla taiteltua paperia kuten lumihiutaleita ikkunaan tehdessä. Piirsin syntyneen kuvion kalvolle. Kuvio leikattiin askarteluveitsellä. Tämän jälkeen vain töpöteltiin maalia sabluunan lävitse. Työssä on käytetty 4 eri sabluunaa: isot reunalla olevat lehdet, reunan auringon näköiset kukkaset, sydämet ja kuvion keskusta sekä nuo vihreästä keltaisenruskeaan muuttuvat varret.  Tein kotona nopeasti jo ensimmäisen harjoitustyön isäänpäiväkortti askartelua varten, jota voisi halutessaan töissäkin käyttää. Kuvioiden piirtäminen ja tulostaminen Tässä laminoitu ja leikattu askarteluveitsellä, puhdistaminen on kuitenkin helpompaa, jos piirtää yksinkertaiselle kalvolle ja leikkaa tästä. Tarvikkeiden etsintää Töpöttetelyä Mallikappale. Silmät ja vaatetusta leikattu vielä paperista.

Ohjauksen oppimistehtävään minulla oli kovat suunnitelmat. Korona nyt hieman sotki näitä suunnitelmia, mutta tehtiin sitten paperimassa askartelua pienemmällä porukalla. Halusin tämän nyt pakettiin, tuntuu että teen kovasti töitä opiskelujen eteen, mutta mikään ei meinaa tulla valmiiksi. Sain  kyllä kokemusta hienon ryhmän ohjaamisesta ja askarteluhetki oli täynnä luovaa innostusta. Kauaa ei tarvinnut kenenkään miettiä, mitä tekee ja luomuksista tuli tekijöidensä näköisiä eli upeita. Bloggasinkin jo tuossa aiemmin materiaaliksi työstämäni paperimassan teko-ohjeen. Tässä vielä askartelu kuvia hetkestä. Toivon mukaan alkuperäinenkin suunnitelmakin vielä onnistuu, kun tilanne taas koronan suhteen alkaa jotenkin selkeytymään. Pysykäähän kaikki terveenä! Nyt tämä pakkaa paperit hetkeksi kaappiin ja keskittyy seuraaviin haasteisiin. Huomenna koulussa lähiopetuspäivä sabluunamaalauksesta.

Tarvikkeet: sanko tehosekoitin (tummuu painomusteesta) paperisilppua (lehdet, paperihylsyt, kananmunakennot) liisteriä ja eri keepperiä vaihtoehtoisesti itsetehty liisteri (myrkytön) vehnäjauhoista ja vedestä   Työvaiheet: Silppua paperit pieneksi silpuksi sankoon. Lisää sekaan kuumaa vettä. Anna liota muutama päivä. (prosessia voi nopeuttaa käyttämällä paperina vessapaperia tai keittämällä seosta) Hienonna seos tehosekoittimella. Poista ylimääräiset vedet.                       Laita seos harsokankaan sisään ja pusertele ylimääräiset vedet pois. Lisää sekaan liimaa esimerkiksi n.20g   ja paperimassaa 500g (ei ole tarkkaa voi laittaa summissa 😊 ) Ripottele sekaan pari lusikallista liisterijauhetta. Vaivaa massaa  niin, että siitä tulee sileämpää, eikä se enää ole kovin purumaista. Liisteriä tulisi olla sen verran, että se tekee massasta hieman liukkaan oloisen, tällöin massaa on helppo muovailla. Muotoile haluamasi tuotteet/teokset. Apuna voi käy

 Viime viikolla 14-18.9 oli opiskelussani lähiopetusviikko. Yhden päivän käytin työpaikallani itselleni myös hyvin tärkeään autismikoulutukseen. Koulussa lähiopetus kuului jaksoon ompelutyön suunnittelu ja valmistus. Saimme lähiopetuksessa ommella teollisuuskoneilla ja harjoitella ompelun perusteita. Harjoittelimme ompeluun tarkkuutta ja saimme vinkkejä ja harjoitusta esim. ompelutyön kulmien, kanttausten ja vetoketjujen ompeluun. Harjoittelimme yksinkertaisten kuutioiden, tyynyn, tyynynpäällisen ja liinojen tekemistä. Paljon tuli harjoitusmateriaalia kotiin. Tässä joitakin kuvia tehdyistä harjoituksista: Pyrin myöhemmin kirjoittelemaan tähän blogiin vielä lähinnä itseänikin varten, mitä tuli tehtyä ja miten. Paljon jäi opeteltavaa vielä kotiinkin. Nyt kuitenkin hetkeksi vielä ohjauksen opintojen pariin.

Viime viikonloppuna osallistuin kansalaisopiston kasvivärjäyskurssille. Kurssi oli mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu ja opin siellä uusia asioita. Opin purettamaan langan ennen värjäystä. Tähän käytin siellä alunaa ja punasävyisiin (eli melkein kaikkiin) lisäksi viinikiveä. Eihän sitä yhden viikonlopun aikana montaa satsia ehtinyt puretella ja värjäillä, joten tässä näitä verihelttaseitikki lankoja nyt on. Ostin kuitenkin vielä kotiin puretusaineita ja sinipuu pussukan. Enää tarvittaisiin aikaa, niin voisin kokeilla värjätä sinipunaista lankaa. Muisti virkistykseksi, miten se tehtiin: Ensin se puretus: Kattilaan 6 litraa vettä. Lämmitys 40 asteeseen. Puretusaineiden lisäys, verihelttaseitikkilankoihin 20 g alunaa ja 10 g viinikiveä. Haaleaan veteen sekoitettuna lisätään kattilaan. 200 g lankaa vyyhdeissä kattilaan. Hidas lämmitys 80 asteeseen ja siinä niitä sitten keitellään tunti. Ei kannata kiehuttaa, koska ne huopuu :D   Värjäys: Langat valmiiksi tehtyyn vär

 Voi tätä vimmaa. Eilen illalla kävin metsässä poimimassa myrkkysieniä, verihelttaseitikkejä lupaili asentamani sienisovellus. Sienisovellukseen ei tietenkään sokeasti sienimetsässä saa luottaa, vaan aina pitää olla varma sienistä, joita poimii. Tein nyt sen verran poikkeuksen, että olin vain lähes varma. Sienet eivät kuitenkaan päädy paistinpannulle vaan langanvärjäykseen. Ilmoittauduin kansalaisopiston kurssille, jossa värjätään kasveja luonnonväreillä. Olen joskus itsekseen värjäillyt, mutta en ehkä ihan oikea oppisesti. En ole koskaan käyttänyt alunaa tai vastaavia aineita, vaan kuvitellut purettavani langat esim. raparperilla. Nyt siis aion kurssille ja kuunnella miten tämän tulisi oikein tapahtua.   Kovasti yritin tavata ohjeita ja keitin jo verihelttaseitikin lakeista pihalle lientä. Oikeasti ei mitään käsitystä paljonko noita sieniä tarvitsee keitokseen ja tehdäänkö se keitos samoin kuin esim. kukkasista ja kävyistä. Perjantaina tuo selvinnee tekeekö tuolla liemellä mitään.

  Tässä kiireen keskellä lyhyt katsaus viime viikon kuulumisiin. Meinaa työ viedä liikaa aikaa opiskelulta, mutta viime kerran paperimassasta on opittu paljon. On opittu esimerkiksi, että kuivumisessa menee kauan. Tässä he ovat kuivumassa. Kaikenlaista yritin konhottaa, että kuivuminen sujuisi nopeammin. Tyypit seisoivat auringossa ja tuulessa, jäähtyvässä saunassa ja uunin jälkilämmöissä, silti kuivumisessa meni ehkä 4 päivää. Nyt valmiina on ensimmäisessä kuvassa oleva Herra Yrmy ja paperisydämiä kipossa. Kana ja pöllöt ovat pintakäsittely vaiheessa.  Toista pöllöä kokeilin jo hioa hieman santapaperilla ennen maalausta. ja tulihan siitä hieman vähemmän möykkyinen. Uutta mössöäkin olisi jo odottelemassa käsittelyä. Mihinkähän näiden paperihemmojen kanssa vielä joutuu? Ompeluakin olen harjoitellut. Sain aikaiseksi tällaisen kynäpenaalin. Hieman hitaasti tapahtuu tämä kehitykseni, mutta kyllä tästä vielä hyvä tulee, kun aikansa tekee. Päätin, että kynäpenaalia tehdessä voi harjo

Tällä viikolla olen kokeillut tehdä paperimassaa. Ei mitenkään herkullisen näköistä, mutta olen päättänyt tehdä tästä valtavia taideteoksia. Ohjauksen opintojaksossa on tehtävä, johon ajattelin hyödyntää tätä paperimassan valmistamista. Tehtävässä tulee pitää 10-20 minuutin lyhyt opetustuokio, jostakin aiheesta. Mielikuvitus meinasi loppua, kun yritin miettiä, mistä aiheesta tämän pitäisin. Päätin pitää sen paperimassa valmistamisesta ja käyttötarkoituksesta. Tuossa ajassahan ei todellakaan valmisteta paperimassaa, mutta tuossa ajassa voinee käydä läpi mihin tarkoitukseen sitä käytetään ja miten sitä valmistetaan. Ja tehtävän jälkeen voin jatkaa omia harjoituksiani paperimassan kanssa. Nyt tarvittaisiin vain vapaaehtoinen/vapaaehtoisia, joille voin tuokion pitää ja kohdentaa.   Olen selaillut erilaisia ohjeita paperimassan valmistukseen. Tässä lyhyesti huomioita asiasta ja mitä tein: Aloitin homman repimällä kanamunakennoja, talouspaperirullan hylsyjä, sanomalehtiä ja oranssiak

 mitä silloin kuuluukaan? Opiskeluvuorossa ohjaaminen ja neuvominen käsityöalalla jakso. Tiesittekö, että kuunteleminen on keskeinen puheviestinnän osa. Siis oikeasti ihan todella tärkeä osa, koska mitä järkeä kenenkään on puhua, jos kukaan ei kuuntele. Sehän olisi kai nimenomaan sitä tuuleen huutamista. On myös tärkeää, että se ihminen, joka ajattelee olevansa siinä ohjaajan roolissa, kuuntelee. Sosiaali- ja terveysalallakin tulee ohjaus ja hoitotilanteissa aina välillä ristiriitatilanteita, joista osa voi johtua riittämättömästä kuuntelusta. Tämän kirjoitin kokemuksesta, enkä ollenkaan usko, jos joku väittää, että olen ainoa, jolle näitä ristiriitatilanteita on tullut työuran aikana. Aina ei kuuntelukaan auta, ehkä silloin tarvittaisiin supersankarin kykyjä kuunnella… niin ja nähdä ja tuntea, ottaa viestintää vastaan, vaikka sanoja ei olisikaan. Haluan haastaa teidät kaikki hetkeksi kuuntelemaan. Unohtamaan asiansa ja kuuntelemaan, mitä toisella ihmisellä on sanottavaa. Välil

 Alkuhuomautus: tämäkin kirjoitus liittyy opiskeluihin, joissa eräässä kaikille yhteisessä jaksossa kehotettiin lukemaan kuvitteellisia tekstejä ja kirjoittamaan niistä referaatteja eri tekstityyleillä. Hetken meni miettiessä, mikä on kuvitteellinen teksti, kuvittelenko itse tekstin, jonka referoin. Minkälainen helpotus, kun sain ajatukseni kasaan ja tajusin, että tähän tarkoitukseen käytetään valmiita kuvitteellisia tekstejä, siis sellaisia, joissa kirjoittaja ei ole kirjoittanut faktaa vaan fiktiota. Tässä referaattini tai ehkä paremminkin lyhennelmäni kahdesta eri kansansadusta. Sadut luin useammasta ei lähteestä. Päälähteenä kuitenkin Kirjaliton Satumaa kirja. Sadut on siihen kertonut Howard Hall. Kirja on painettu 2003.   Saapasjalkakissa Saapasjalkakissa sadun päähenkilö on myllärin kissa. Tarina kertoo kuinka myllärin kuoltua kissa ei jää surkuttelemaan kurjaa elämäänsä, vaan ottaa elämänsä ohjat käsiinsä. Itsevarmasti ja tavoitteisiinsa pyrkien kissa rakentaa elämän

Olen useamman kerran opiskelujani varten tekemässäni opiskelupäiväkirjassa maininnut, että yritän löytää jonkinlaista sopusointua vanhan eva ompelukoneeni kanssa. Välillä olemme olleet sovussa ja välillä otattaneet kovasti yhteen. Olin ajatellut kesällä ostavani kesäloman kunniaksi (ja tietty lomarahojen) saumurin. Aikani sopua etsittyäni evan kanssa päädyin kuitenkin ostamaan uuden ompelukoneen. Harkitsen ja pohdin kaikkea usein tosi monesta näkökulmasta, monet hankinnat tämän takia viivästyvät ja rahaa säästyy. Sain kuitenkin harkittua asiani niin, että Koneminna nimisen liikkeen myyjän suosituksesta hommasin Elna 520 koneen. Ja voin kyllä suositella sekä ompelukonetta että liikettä, josta sen ostin. Hetken meni kyllä totutellessa, Elnastani huomaa, että on uudempi kuin edellinen. On elektroninen, mitä se ikinä tarkoittaakaan, mutta kaikenlaisia jänniä hienouksia siinä on. Joitakin asioita tapahtuu vain napista painamalla ja nappeja siinä on paljon. Vielä riittää harjoiteltavaa, mu

Lomalla kuuluu ladata akkuja. Akkujen lataaminen on tärkeää, koska uupuminen aiheuttaa ihmisellä kaikenlaisia fyysisiä vaivoja esim. (lihassärkyjä ja vatsaongelmia), muistihäiriötä ja ongelmia kognitiiviseen suoriutumiseen. Uupuneena ahdistuu helposti ja on huonolla tuulella. Uupuneena on mahdottoman vaikea suhtautua asioihin positiivisesti ja keksiä uusia ja luovia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin. Loma on myös hyvää aikaa laajentaa kuvaa elämästä tutustumalla taiteeseen, kirjallisuuteen ja maisemiin, joihin ei ennen ole tutustunut. Tämä siis sen lisäksi, että huilaa ja huilaakin runsaasti. Joku toinen voi toki kokea tärkeänä senkin, että ehtii järjestää ja katsoa, että syksyä varten on asiat kunnossa, tätäkin vakavasti mietin, että pitäisikö. Kaikkea ei kuitenkaan ehdi ja ehtiihän sitä sitten hyvin levänneenä loman jälkeen. Itse opiskelin lomallani etänä uuttaa ammattia, jonka olen päättänyt saavuttaa. Oikeasti siis oleilin kotona suurimman osan lomasta, mutta ne retket mitä yh