Voi tätä vimmaa.
Eilen illalla kävin metsässä poimimassa myrkkysieniä,
verihelttaseitikkejä lupaili asentamani sienisovellus. Sienisovellukseen ei tietenkään
sokeasti sienimetsässä saa luottaa, vaan aina pitää olla varma sienistä, joita
poimii. Tein nyt sen verran poikkeuksen, että olin vain lähes varma. Sienet
eivät kuitenkaan päädy paistinpannulle vaan langanvärjäykseen.
Ilmoittauduin kansalaisopiston kurssille, jossa värjätään kasveja
luonnonväreillä. Olen joskus itsekseen värjäillyt, mutta en ehkä ihan oikea
oppisesti. En ole koskaan käyttänyt alunaa tai vastaavia aineita, vaan
kuvitellut purettavani langat esim. raparperilla. Nyt siis aion kurssille ja
kuunnella miten tämän tulisi oikein tapahtua.
Kovasti yritin tavata ohjeita ja keitin jo verihelttaseitikin lakeista
pihalle lientä. Oikeasti ei mitään käsitystä paljonko noita sieniä tarvitsee
keitokseen ja tehdäänkö se keitos samoin kuin esim. kukkasista ja kävyistä. Perjantaina
tuo selvinnee tekeekö tuolla liemellä mitään. Kurssilta saa tuon ohjeen mukaan
ostettua ulkolaisia luonnon väriaineita, joten jos liemeni ei toimi niin niillä
mennään.
Metsässä ja nuotiossa on kuitenkin tunnelmaa, joten saa
tästä ainakin elämyksen.
Kommentit
Lähetä kommentti