Villasukkien viimeistely... viimeinkin

Opintovapaa lähenee uhkaavasti loppuaan. Halusin palata siihen, mistä on lähdetty eli villasukkiin.

En ole viimeisen vuoden aikana ehtinyt kutoa kuin ehkä yhdet villasukat. Nyt pitkästä aikaa vilkaisin päättelemättömiä töitä ja löysin yli kymmenet päättelemättömät sukat. Minulla on välillä ongelmia saattaa loppuun sellaiset projektit, joilla ei ole takarajaa ja joita kukaan ei odota valmistuvaksi, paitsi itse silloin kun kudon puikot sauhuten.

Nyt otin kaikki sukat, neulan ja sakset ja suoritin urakan. Siinä se tapahtui, osittain televisiota katsellen, sukista tuli valmiita jalkaan laitettaviksi. Eikä nyt ihan rehellisesti sanottuna mennyt edes kovin kauan, ainakaan jos miettii millainen aika kutoessa on mennyt.

Sukkien päättelyhän tapahtuu siten, että otetaan jokainen langanpätkä ja neulalla pujotellaan sukan nurjalle puolelle. Osa sukista oli jämälangoista tehtyjä ”räsymattosukkia, joten langanpätkiä oli paljon.

Olen kutonut sukkia paljon, mutta silti kantapäätä kutoessa toinen puoli jää minulta hieman harvemmaksi. Samoin silmukoita kantapään reunasta nostaessa, siihen jää harvempi kohta. Päättelen siis yleensä lankaa näihin kohtiin ja saatan pujotella sinne ihan muutenkin vain, koska haluan, että sukat kestävät. Tätä pujottelua ei myöskään huomaa, jos ei nyt varta vasten ala sitä tutkimaan.

Mitenkä te olette ratkaisseet tämän kantapää asian?

Sukkien päättely, niin työläältä kuin se tuntuukin, on hieno hetki. Siinä sukka vihdoin tulee siihen pisteeseen, että sen voi vetää jalkaansa tai kääriä pakettiin.

Nämä sukat vielä hieman kevyesti prässäsin, ihan vain alla olevan kuvan takia. Toivottavasti nämäkin viimeistään ensi talvena löytäisivät jonkun jalkoihin, koska villasukan tarkoitus on lämmittää palelevia varpaita ja kertoa pitäjälleen, että tämä on tärkeä.

Löysin myös yhdet valmiiksi päätellyt, joihin olin vielä kuvitellut lisääväni jotakin, mutta tähän nyt päätin jättää. Muistan kutomisprosessin; olin todella väsynyt ja ajattelin tarvitsevani jotain uutta muuta arkeeni. Sitä nykyinen opiskelu on nyt tuonut.