Milloin villasukkia ei enää kannata parsia?

 Melko subjektiivinen kysymys vai mitä?

Tein koulutuksessani korjaamisen näytönkin villasukkien parsimisesta.

Aiemmista parsimistani villasukista tietoa täällä:

https://luovuudenetsinta.blogspot.com/2021/04/parkyaako-sukka-villasukan-parsiminen.html

Näyttöä varten päätin käyttää muitakin reiän paikkaamisen mutotoja kuin ristikkoparsinta, mitä käytin edellisessä tehtävässäni.

Parsin taas viidet villasukat ja käytin ristikkoparsinnan lisäksi neuleen vahvistamista nurjalta puolelta, neuleen päälle neulomista ja ompelinpa yhden reiän peitoksi pienen virkatun kukankin, mistä tuli mielestäni mukava yksityiskohta sukkaan.

Osa sukista oli niin rikki, että hiljaa mielessäni mietin, että kannattaako tämä. Missä vaiheessa villasukan kuuluisi lentää roskikseen? Paikkaaminen vie runsaasti aikaa, eikä tietenkään kannata, jos työlle laskee kustannukset... siis jos niitä paikkaisi työksensä, kukaan ei maksaisi siitä niin huikeita summia. Toisaalta myöskään uusien sukkien neulominen ei suju tunnissa tai parissa. Reikäisimpienkin sukkien paikkaamiseen aikaa ja lankaa kuluu vähemmän kuin uusien neulomiseen. Elinikää ainakin osalle sukkia tuli todennäköisesti enemmän kuin ollut tähän mennessä. Itse pidän siitä kuinka paikat tuovat sukkaan luonnetta ja persoonallisuutta, elämän jälkiä.

Lopulta tulin siihen tulokseen, että juuri tuo aika ja materiaalin määrä ehkä itselläni ratkaisivat sen, missä kohtaa villasukkien kanssa kannattaa luovuttaa. Varsinkin, jos pitää käsillä tekemisestä villasukkien parsiminen on rattoisaa hommaa.

Tässä vielä hieman kuvia korjauksista: