Luovuutta ja kädentaitoja etsimässä

Kädentaitojenohjaaja koulutuksessa kaikki opiskelu ei ole ihanaa käsitöiden tekemistä tai niiden ohjaamista. Viimeiset opintokokonaisuudet, jotka ovat jääneet ihan tänne opiskelujen loppuun ovat varsinaista itsetutkiskelua. On yrittäjävalmennusta, opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia sekä oman osaamisen esittämistä. Millaisia opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia tällainen vanha konkari sitten tarvitsee. No tästä ei nyt vielä ole kovin paljon valmista ajatusta, miten tätä uraa tästä lähtisi kehittämään, paljon olen kuitenkin käynyt pohdintaa ja saanut uutta osaamista.  Millaista osaamista minulla siis on tarjota työelämälle. Ennen kaikkea koen itseni tällä hetkellä hoitajaksi. Olen ollut nykyisessä työpaikassani 6,5 vuotta, vaikka vuorotyö yhdistettynä melko pitkään työmatkaan ja muuhun elämään tuovat melko paljon haasteita, pidän silti itse työstä todella paljon. Pidän kovasti hoitooni uskotuista lapsista ja nuorista, työyhteisöstä ja siitä, että työnantaja on melko hyvin kouluttanut

 Melko subjektiivinen kysymys vai mitä? Tein koulutuksessani korjaamisen näytönkin villasukkien parsimisesta. Aiemmista parsimistani villasukista tietoa täällä: https://luovuudenetsinta.blogspot.com/2021/04/parkyaako-sukka-villasukan-parsiminen.html Näyttöä varten päätin käyttää muitakin reiän paikkaamisen mutotoja kuin ristikkoparsinta, mitä käytin edellisessä tehtävässäni. Parsin taas viidet villasukat ja käytin ristikkoparsinnan lisäksi neuleen vahvistamista nurjalta puolelta, neuleen päälle neulomista ja ompelinpa yhden reiän peitoksi pienen virkatun kukankin, mistä tuli mielestäni mukava yksityiskohta sukkaan. Osa sukista oli niin rikki, että hiljaa mielessäni mietin, että kannattaako tämä. Missä vaiheessa villasukan kuuluisi lentää roskikseen? Paikkaaminen vie runsaasti aikaa, eikä tietenkään kannata, jos työlle laskee kustannukset... siis jos niitä paikkaisi työksensä, kukaan ei maksaisi siitä niin huikeita summia. Toisaalta myöskään uusien sukkien neulominen ei suju tunnissa ta

  Vielä hieman palvelun suunnittelun ja toteutuksen näytön fiilistelyä. Kovasti mietin tätä näyttöä varten millaisista materiaaleista olisi iloa, mitkä tuntuisivat, näyttäisivät tai tuoksuisivat erilaisilta kädessä. Niin erilaisilta kuin ihan siis mikä tahansa. Pörriäisten jälkeen teimme vielä käpylehmiä ja tuulitukkia. Käpylehmä askartelu on yllättävän vaikeaa, siihen vähemmän työpaikan lapset pystyivät oikein tekemällä osallistumaan. Pidin kuitenkin materiaaleja parhaista parhaimpina. Käpyjä, naavaa, raakoja pihlajanmarjoja ja oksia niin tuoreita kuin kuivaneitakin. Näistä materiaaleista jo löytyy askaretta eri aisteille, on tuoksua ja tunnetta. Teimme askartelun ulkona, mikä sopii hyvin luonnonmateriaaleille. Laidunta hahmoille oli maalattu jo edellisenä päivänä ja kuten kuvasta näkyy se ei ole luonnonmateriaalia. Viimeisenä oli vielä vuorossa tuulitukka askartelu. Mikä ihmeen tuulitukka? ...siis tietenkin hahmo, jolla hiukset ovat sekaisin kuin olisi seisonut tuulessa. Lopuksi viel

 Viimeisiä näyttöjä viedään koulun osalta... no on niitä nyt jokunen. Yhden näytöistä teen omalla työpaikallani kehitysvammaisten lasten kanssa. Näyttöön olen suunnitellut kolme lyhyttä askartelutuokiota. Olen suunnitellut askartelut siten, että kaikki pystyvät tekemään jotain, jos ei muuta niin tunnustelemaan materiaaleja. Etsin siis materiaaleja, jotka tuntuisivat tai kuulostaisivat ja näyttäisivät joltain. Ensimmäisessä tuokiossa toteutettiin tällaiset pörriäiset.  Kuva mallista: Pörriäisen vartalon ja silmien pohja on kartonkia. Vartaloon kartongin päälle on liimattu huovutusvillasta mustia ja keltaisia raitoja tai vaihtoehtoisesti sai tehdä satupörriäisen jolloin keltainen on korvattu vaaleanpunaisella. Silmät voi oman maun mukaan värittää tai liimata niihin tylliä päälle.  Siivet on leikattu, rytistelty ja liimattua talousfoliosta. Tuntosarvet ovat piipunkrassia ja vielä väritetty imukärsä nokkaan, niin valmista tuli. Pörriäisillä on pituutta yhteensä ehkä noin 15 cm. Pörriäiset

 Tässä kevään ja kesän aikana olen edelleen jatkanut atc-korttien tekoa, vaikka välillä tuntuu ettei ihan kaikkeen meinaa aika riittää. Atc kortit ovat kuitenkin pieniä ja niiden tekeminen on mukavaa aivojen nollausta. Olen tehnyt useita kortteja ihan ilman sen syvällisempää lähtöajatusta ja toisaalta taas osallistunut haasteisiin. Erittäin mieleinen haaste alkukesästä oli facebookin atc ja muut askarrellut keräilykortit-ryhmän roskishaaste. Korteissa tuli käyttää vain materiaalia, joka ei ole tarkoitettu askarteluun. Toki sai kuitenkin käyttää värejä ja liimaa. Korttipohjakin sai muistaakseni olla uusia, itse olen kuitenkin leikannut pohjat pääasiassa kartonkipakkauksista, joten sekin oli kierrätettyä. Tällaiset kortit sain haasteessa aikaiseksi: Korteissa on käytetty lehtien ja mainosten kuvia, aaltopahvia, hedelmäpussia, jonkin lahjakortin taustapahvin kuvioita, servettiä ja uusien paitojen olkapäissä ärsyttävästi roikkuvia nauhoja. Olin nähin aika tyytyväinen ja tekeminen oli tosi

 Facebookin atc-kortti aiheisissa ryhmissä on tiheään tahtiin ihanien harrastajien järjetämiä ihania vaihtoja erilaisilla teemoilla. Olen aikalailla hurahtanut näihin vaihtoihin, missä korttien aihe tai teema annetaan valmiiksi. Yleensä näissä pienemmissä vaihdoissa arvotaan parit ja parit sitten viestittelevät toisilleen korttien lähetysosoitteen.  Olen kuitenkin vielä näin harrastuksen alkuvaiheessa pitäytynyt nimenomaan sellaisiin vaihtoihin, missä saa tehdä aikalailla vapaamuotoisesti kortin ilman mitään kovin suuria kommervenkkejä.  Tähän mennessä vaihtoihin tekemiäni atc-kortteja ja saamiani (ne joissa on julkaisulupa). Kuukausi atc-kortti haaste (TNT -taidekortit ja tuunaus  -ryhmä) Toukokuussa haasteena oli harlekiini. En aiemmin tietenkään ollut tehnyt annetusta aiheesta, joten hieman innostuin. Noista ensimmäinen siis on se jonka varsinaisesta haasteeseen tein. Vaihdossa sain Susanna Poutiaiselta tällaisen ihanuuden. Kesäkuun aihe oli eläin ja tällaisen sain siitä teemasta ai

Jatkan vielä juttua atc-korteista.  Atc-kortteja tehdään siis vaihdettaviksi. Facebookissa on monia ryhmiä, joista huhuilemalla löytyy ihmisiä, jotka mielellään vaihtavat kortteja. Monilla ihmisillä on siellä myös esillä vaihtoa odottelevia kortteja... sieltä siis bongailemaan. Itselleni oli myös yllätys, että netin syövereistä löytyy aiheesta useita aktiivisia blogeja. Blogien etsiminen on joskus haastavaa. Monet blogit ovat aikaa myöten hiljenneet ja jääneet nettiin roikkumaan.  Tässä on linkkejä joihinkin blogeihin, joiden katsoin olevan melko aktiivisia tällä hetkellä.  http://sauvolaiska.blogspot.com/ https://kasitoitaflamencohame.blogspot.com/ https://enkulinkasityot.blogspot.com https://sinipunainen.blogspot.com/ Tässä siis vain muutama. Moni blogin kirjoittaja, joka postailee aiheesta, on laittanut myös oman tunnisteen taakse vaihtoon vapaita atc-kortteja. Vaihtokavereita siis löytyy. Tässä kortteja, joita itse olen saanut keskenänsä sovituissa vaihdoissa. Laitan kuvat niistä,

 Hei taas, edellinen postaus aiheesta loppui melkein kuin seinään, kun tajusin töiden kutsuvan. Jäin kortteihin, jotka olin tehnyt liittyen syömiseen. Toinen inhimillinen tarve, johon liittyen olen tehnyt kortteja on lepo ja levon tarve. Ahaa, siinähän meni jo pussaus korttikin. No kenelläpä ei olisi tarve löytyy unelmiensa prinssi jossain vaiheessa elämäänsä. Tässä vielä lisää sekalaisia tekemiäni atc- kortteja. Monet näistä korteista ovat myös vapaina vaihtoon. Mielelläni niitä vaihtelen, jos löydät niistä jonkun haluamasi, laittele viestiä tai kommenttia. 

 Olen nyt kevään aikana opiskelujen tiimellyksessä tutustunut atc-kortteihin. Atc- korttien nimi tulee sellaisista englannin kielisistä sanoista kuin artist trading cards. Ne ovat pikkuisia 6,4cm x 8,9cm kokoisia itsetehtyjä taidekortteja, joita vaihdellaan toisten harrastajien kanssa. Korteille ei ole muita kiveen hakattuja sääntöjä kuin tuo koko. Atc-kortteihin liittyvät vahvasti sekä luovuus että kädentaidot, joten ilman muuta tämä uusi harrastukseni kuuluu tänne blogiin. Näitä tehdessä ihminen (ainakin minä ihminen) saa hienosti nollattua päätään kaikesta muusta. Toki  tämäkin saattaa aamuyön tunteina vallata tällaisen ihmisen pään, joka tekee aina täysillä sitä mitä kulloinkin tekee... toisin sanoin mistä siis innostuu. Tässä on myös varmasti paljon alitajuista asioiden käsittelyä.  Tässä kuvia korteista, joita olen tehnyt kevään aikana: Ensin kaksi ihan ensimmäistä kokeiluversiota Seuraavaksi syntyivät kalakortit: Ruoka ja syöminen ovat lähellä sydäntäni, joten näitä syömiseen li