Luovuutta ja kädentaitoja etsimässä

  Neulahuovutus Neulahuovutuksen aloittamiseen riittää huovutusneula, alusta ja villaa. Neulahuovutuksessa pistellään villaa huovutusneulalla niin, että se huopuu. Huovutusneulassa on väkäsiä, joiden avulla neula tarttuu yksittäisiin villakuituihin ja kiinnittää ne toisiinsa. Villasta voi neulahuovuttamalla luoda hahmoja ja taideteoksia erilaisille pehmeille alustoille. Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä kaikkea villasta voi neulahuovuttamalla tehdä. Hahmoja voi tehdä pelkästä villasta, muotoilemalla siitä halutun muotoisia kappaleita, huovuttamalla nämä ja liittämällä yhteen. Hahmon voi myös huovuttaa jonkin pehmeän materiaalin päälle esim. vaahtomuovi tai styroksi.   Yksi tapa on muotoilla hahmo ensin rautalangasta ja kieputtaa sen ympärille pehmeää materiaalia, jonka päälle villan voi huovuttaa. Tässä neulalla pistelyn kanssa saa olla tarkka ettei turhaan poikkaise tai tylsytä neulaa pistelemällä rautalankaan.   Neulahuovuttamalla voi tehdä myös kuvioita esimerkiksi

  Perinteisesti himmelit ovat olleet oljista tehtyjä näyttäviä joulukoristeita. Nykyään himmeleitä voidaan tehdä monenlaisista materiaaleista sekä isompia kokovuotiseen käyttöön soveltuvia sisustuselementtejä että pienempiä koristeita. Tämä koriste on rakennettu mehupilleistä ja koristeltu paperikukilla.  Ohje löytyi Pirkko Kuuselan Himmeli -kirjasta. Ohjetta on hieman sovellettu. Ohje on kirjan yksinkertaisimpia ja soveltuu hyvin himmeliaskartelun aloittamiseen. Himmelien tekemiseen soveltuu periaatteessa mikä tahansa tarkoitukseen sopivan paksuinen putki: oljet, järviruoko, mehupillit tai vaikkapa pilliksi kierretty kierrätyspaperi. Lisäksi tarvitaan lankaa pillien/olkien yhdistämiseen. Lankana näissä kuvissa olevissa muovipilleistä ja kierrätyspaperista valmistetuissa koristeissa on käytetty puuvillaista virkkauslankaa. Yksinkertaisia tahokkaita ja koristeita himmelitekniikalla tehdessä pärjää näiden lisäksi saksilla ja tavallisella harsimaneulalla. Himmelien valmistusta var

 Sekä ompelun opintojaksoa, että verhoilun opintojaksoa aloiteltiin kuutioiden ompelulla.  Vaikka itse kuutioille voi olla vaikea keksiä käyttötarkoitusta, niitä ommellessa tulee harjoiteltu useita tärkeitä asioita. Tällaisia asioita ovat; kappaleiden leikkaaminen, saumanvaran pitäminen yhtä suurena jokaisessa kohdassa ja tietenkin nurkkien ompelu. Kuutioiden ompeluun kannattaa valita hieman jämäkämpää kangasta tai käyttää tukikangasta ohuen kankaan takana. Koulussa harjoittelimme kuution ompelua verhoilukankaalla. Kotona tekemiini kuutioihin olen käyttänyt osaan kankaana vanhoista farkuista leikattuja tilkkuja ja jotain hieman paksumpaa vaatetuskangasta. Kotikuutiot olen täyttänyt ompelu ja neuletöistä kertyneillä roskilla. Ne ovat siis sanan varsinaisessa merkityksessä roskakuutiota. Kuutioiden tekeminen aloitetaan kappaleiden leikkaamisesta. Kuution onnistumisen kannalta on tärkeää saada paloista samankokoisia. Jos kuution paloja haluaa koristella esim. aplikoimalla, se kannattaa te

 Nyt joulukuussa meillä oli lähiopetuksessa verhoilun perusteita. Harjoittelimme verhoilemalla rahin. Rahin verhoilu oli mielenkiintoista ja opin siinä paljon uusia asioita. Verhoilu kyllä muutoin vaatii vielä harjoittelua. Uskon, kuitenkin, että tässäkin opittua kykenen jossain kohtaa hyödyntämään. Tässä aluksi kuva valmiista rahista. Sitten raportti, miten tämä tehtiin. Rahin verhoilu aloitettiin satulavöiden kiinnityksestä runkoon.   Satulavyöt kiristettiin käytännössä niin kireälle kuin ne sai. Ennen kiristämistä kannattaa tietysti opetella puristimen käyttö, että työn saa kiinnitettyä pöytään tarpeeksi hyvin. En ollut aiemmin käyttänyt niittipyssyä, saati paineilmalla toimivaa. Loppua kohden niitit alkoivat mennä jo suorempaan. Seuraavaksi satulavöiden päälle kiinnitettiin niiteillä kangas. Tätä kangasta ei vielä tarvinnut kiristää valtavan kireälle, vaan se sai jäädä hieman löysäksi.   Seuraavaksi vuorossa vaahtomuovien leikkaamiset ja liimaamiset.